Maanantaina yritin mahtua matonpesupaikalle, mutta jonoa oli niin paljon, että en viitsinyt jäädä odottamaan. Eilen ja tänään olenkin sitten pessyt mattoja, ja kuullut kuinka maanantaina oli todella väkeä jonoiksi asti. Maton pesu käy ihan aamujumpasta, eilen aamuna kolme ja puoli tuntia ja tänään kolme tuntia. On siinä ihan tarpeeksi käsi ja hartiajumpaa, kunhan nyt vielä muistaa venytellä kunnolla.

Kun en päässyt pesemään mattoja otin suunnaksi Järvelän ja siellä Vuorelman tehtaanmyymälän. 

Vaikka asumme vajaan 50 kilometrin päässä, en ollut aiemmin myymälässä käynyt.

Myymälä on tehtaan yhteydessä ja siellä oli kyllä vaikka kuinka paljon kaikkea kaunista.

Oven suussa oli kankaita, joiden hinnat eivät päätä huimanneet. Jos olisi ollut yhtään tarvetta olisin ostanut.

Vuorelman vetoa, yksi minun lempilangoistani. Hyllyn päällä myös vedosta neulottuja huiveja.

Kaikkea ihanaa tehtynä kansallispukukankaista. 

Lahen raidasta tehty karkauspäivän hame ja kaunis pussukka.

Neulepuikkoja monet tilaavat Vuorelmalta, kun ovat niin edullisia tässä normihintaiset, kesätorilla oli suoria puikkoja alessa.

Tehtaan puolella olisi voinut mopo karata käsistä. Oikealla ja peräseinällä oli lankoja. Keskialueella nauhoja, lankoja, puikkoja tilkkuja kangaspaloja, shaalin paloja. Henkareissa näkyy kansallispukuja tai bnooden osia. Vasemalla näkyvissä hyllyissä oli kankaita, kansallispuku tarpeita (huiveja, tykkimyssyn pohjia jne). Siis ihan valtavasti kaikkea ihanaa.

Tässä kuvaa vähän lähempää oikeaa seinää. Kuvassa näkyvän Vuorelman Perinnelangan tiedot löydät täältä.

Rohdin4, kiehtoi minua pellavalangan ystävää. Myös minulle sopia värejä olisi ollut vielä jäljellä, mutta päädyin sitten kuitenkin jättämään hyllyyn. Tosin tämänkin langan suhteen raaka-aineen kanssa taitaa olla ongelmaa, että saattaa olla, että kohta tätä ei enää saakaan.

En minä kuitenkaan ihan tyhjin käsin lähtenyt pois liikkeestä. Vilperrti pellavalangasta lähti mukaani kolme vyyhtiä, ne viimeiset jäljellä olevat siniset, kansallispukukankaita myytiin sekalaisissa neljän euron pusseissa ja tämä, jossa oli iso pala Hämeen puvun liiviä kulki matkassa kotiin. Niin, ja ne passin kannet, joita lähdin hakemaan, sain myös ostettua.

Ei ollut siis lainkaan turha tuo maanantain reissuni.

Kotona surraa ompelukone. Kuopus on vallannut ompeluhuoneen yläkerrassa. Päivän aurinkoannos on varmaan minulla tullut täyteen mattopyykillä, joten taidan istua alakertaan ja koittaa saada tänään neulotuksi hihat kesken olevaan neuleeseen. Siitä tulee ihana.

Keskiviikkoterkuin seijap