Muoks,

Ehdin tehdä päivityksen juuri ja sitten meillä napsahti verkkoyhteys poikki. Copy-pastaamalla sain kuitenkin pelastettua tämän päivityksen. Kaksi tuntia copy tilassa ja oli se vielä tallessa. Ei tarvitse siis ihan alusta aloittaa. Nyt kun tämä tulee ulos niin tiedetään jo, että Sauli Niinistö on meidän uusi presidentti. Näihin rukouksen sanoihin tahdon täysin yhtyä.

 Anna hänen toimiensa menestyä, niin että ne edistävät kansamme parasta, yksimielisyyttä ja rauhaa. Auta häntä johtamaan maatamme taitavasti ja nimesi kunniaksi.

 

Äänestetty on tänään, kovassa pakkasessa lähdettiin liikkeelle. Nyt illalla pakkasta on enään -17° C, eli reilu kymmenen astetta on tultu lämpimämpään päin. Uloskin on tänään uskallettu, ja ihana pakkaspäivä vähän ikuistui valokuviksi, sen minkä kameraa pystyi tuolla ulkona käyttämään. Kristiinaa ajatellen näitä bloggaan, kun kyllä me täällä kotimaassa näitä talvisia oksia nähdään jokainen.

Ensiksi kuitenkin kuva joka kertoo, että eilisellä tumppurekalla käymisestä oli seurauksensa.

Vilmalla puikoilla lovikat ruskeasta Crystalista

Huomaattehan kaikki, että minulla on uusi Esla, kuvassa päällä oleva untuvatakki on isännän tuliainen Kiinan matkalta, tykkään tosi paljon molemmista. Takki kaipaa kaverikseen pinkit Lovikat, ja sitä varten ostin Huopasta eilen tumppurekasta. Todistusaineistoa löytyy facebookista, jonne Novitan Susanne on laittanut ihanan kuvan itsestään ja minusta. Päässäni oleva hattu on kummisedän perintöä. Kummitäti antoi sen minulle kesällä. Kummisedän kuolemasta on jo pitkä aika. Ihana ja lämmittävä muisto.

Puiden oksat ovat aivan käsittämättömän kauniita.

Vilmalla on käytössä minun lapsuuden polkukelkkani, ehkä Esla sekin.  Ja huomaattehan päässään Vilmalla itse huovuttamansa hattu.

Isäntä uskaltautui hiihtämään kun pakkanen laski -20°C. Orvokki lähti innolla perään, mutta päätyi kuitenkin siirtymään meidän muiden kanssa sisätiloihin.

Viimeinen kuva olkoon torstaina kuolleen Terttu ystäväni muistoksi. Monia yhteisiä hetkiä ja muistoja, Tertun läheisille toivon voimia ja jaksamista jokaiseen hetkeen. Isännän kanssa olemme luvanneet muistotilaisuudessa laulaa Viimeiset veneet. Sitä on tullut laulettua viime aikoina aika useasti.

Tähän linkitän kuitenkin taas kerran Petri Laaksosen laulun

Ota Hänet vastaan.

Ollaan kiitollisia jokaisesta hetkestä ja päivästä ja niistä ihmisistä, jotka ovat meitä lähellä.