Olenpas ollut laiska bloggaamaan.

Yksinkertaisesti aika kotona on mennyt siinä, että edes vähän saadaan talveksi mehuja ja marjoja säilöttyä. Eilen kävin Tervakoskella neulomassa, huivivaihtohuivi eteni kaksi mallikertaa. Silti ollaan vielä alussa.

Syntymäpäivälahjojakin olen saanut, mutta yhtään niistä en ole kuvannut, saatika sitten blogannut. Kummallista.

Ritva, nokkelana naisena oli ostanut minulle puikko-piian. No, minähän heti seuraavana päivänä kävin ostamassa niitä lisää. Puikko-piika on siis, ne puiset suojukset, joissa on kuminauha välissä, ja sitten sukankudin kulkee turvallisesti mukana. Kuvaan ne jossain vaiheessa. Äiti oli ostanut kolme vyyhtiä Sivillaa, kaikki punaisen eri sävyjä. Ihania. Vielä kuitenkin minulle onneksi sitä lankaa, joka ei ole käsitelty aloe veralla. Appivanhemmilta sain lankarahaa, jota en ole vielä käyttänyt.

Otsikko on kuitenkin, jotain valmistakin. Kyllä jotain valmistakin olen saanut tehtyä. Älkää vaan kysykö tästä mitää tietoja. On ollut odottamassa kasaamista niin kauan, että en muista mitään.


Violetta-neule

Lankana Coatsin Violetta (väri 0007)
Tapion kaupan retkeltä, joskus muinoin hankittu
Koukun koosta ei tietoakaan
hihat pyöronä 2,5 addeilla
Malli on Sandnessin vihkosta Mandarin petit 0404
Kuvan numero 9

Tykkään tosi paljon.

Isäntä on henkilöstöpäivillä, siis töissä. Meillä on kuoron syyskauden aloittajaiset. Lapset lähtevät sinne mukaan kun en raaski jättää kotiin keskenään.

Viikko on patalappuiltu ja ensimmäiset patalaput ovat jo postissa. Olen iloinen ja ylpeä kaikista lappuilijoista.