Hellettä riittää, mutta ei auta valittaa. Lomaa jäljellä viikko. Monenlaista tekemistä ja puuhaa on ollut ja blogikin on vähän hiljaiseloa viettänyt.

Ihan ensiksi tuntemuksia Helmi-tunikan hamppulangasta. Olen tykännyt tosi paljon. Luulin, että se olisi karheampaa päällä, mutta se tuntuu kerrassaan hyvältä ja kevyeltä. Saattaapa olla että pellavan lisäksi tästä tulee minulle kesävaatteisiin haluamani materiaali. Tiskiräteissä käyttämäni hamppu on neuloessa tuntunut kovemmalta, mutta saattaahan olla, että värikin vaikuttaa. Sehän on tosi seikka, että hamppu pehmenee pesussa ja käytössä, että aikaa myöten varmaan tulee eri tuntuiseksi. Nyt vaan sitten miettimään uusia malleja hamppulangalle. Helmiinkin olen mallina tykästynyt ja mietin millainen siitä tulisi Seiska veikasta neulottuna. Sitä olisi nimittäin petroolina reilusti Helmin verran.

 

Keskiviikkona  olimme Järvenpään Blueskirkossa ja siellä otin muutaman kuvan.

Erja Lyytinen lauloi ja soitti upeasti.

Eilen olimme isännän kanssa katsomassa Hyvinkäällä teatteri Betan kesäteatteria Helena Konttisesta. Kerrassaan upea ja liikuttava näytelmä. Teatterireissun löytö olivat Sarin alpakasta ja teräksestä tekemät suunnattoman ihanat korut. Sarin blogin löydät tästä linkistä klikkaamalla. Klikkaamalla oikeasta sivupalkista Myynnissä olevia lusikkakaulakoruja ja lusikkakorvakoruja löydät kaikkea ihanaa, mitä käsityöopettajaksi opiskeleva Sari on tehnyt. Sari kertoi, että joissakin tapahtumissa on myymässä koruja kesänkin aikana. Blogista kannattaa kurkistaa.

Teatterireissu osoittei jälleen sen, että maailma on pieni. Aika lähellä meitä istui Marsu, jonka bongasin. Marsulla oli jalassaan Tuulan neulomat varvastossusukat. Kun olisi tämän kohtaamisen ennalta aavistanut, niin olisi nuo toiset sukat samalla reissulla mennyt Marsulle ja olisi Tuula säästänyt postikulut.

 

Nyt siirryn alakertaan, jossa on viileämpää ja jatkan torstaina aloittamani Petunian neulomista, siitä tulee aika  kiva.

 

lauantaiterveisin seijap