Kiitos kaikista myöhäisistäkin onnitteluista, kyllä ne lämmittävät mieltä. Ihan samanlailla kun kaikki nimipäivänäkin tulleet. Kiitos myös jokaisesta tonttulakki kommentista. Minäkin olen tyytyväinen edelleen ja niin lapsetkin.

Eilen illalla sai meidän perheen pienin tonttukin oman lakkinsa. Molemmat ovat olleet tänään lakit päässä koulussa ja koska on tonttukoulu aika, molemmilla on ollut lakit päässä myös luokassa. Vilman opekin oli ihastunut lakkiin, ja nyt mietin tekisinkö hänelle lakin. Mitä mieltä opet olette asiasta? Muuten saisi luultavasti sukat tai lapaset.

Huopas- tonttulakki

Lakki on saanut aikaan kysymyksiä ja niihin koitan vastailla.

Tästä viime vuotisesta tontusta lähti kaikki liikkeelle. Ostin jo tammikuussa kolme punaista Huopas kerää.

Marraskuussa Huopanen pääsi puikoille. Pyykkikoneeseen pääsi tälläinen hattu, johon oli mennyt pikkuisen toista kerää Huopasta.


lakin tekoa

Lattian ruutuja voi käyttää vertailukohtana, kun katsoo tätä koneesta ulos otettua myttyä.

lakin tekoa

Huopas-neulonta on voimailulaji. Tästä alkoi sitten oikominen ja venyttäminen.
Huopasta meni siis reilu kerä/lakki. Foxia minulla oli vajaa kaksi kerää ja se täysi kerä on vielä korkkaamatta. Kuivuneen hatun reunasta sitten poimin silmukoita tyyliin, että pistin ensin puikolla reiän ja sitten poimin Foxi-silmukan siitä reiästä.

Tuo pussin laittaminen ompelemalla on minun koneessani ainakin ihan ehdoton juttu, sillä näitä neuloessani yksi hattu huopui umpeen, kun unohdin pussin ommella sisälle.

Hiiren rapinat ovat loppuneet. Perjantain ja lauantain välisenä yönä yksi erityis pulska yksilö oli jäänyt loukkuun. Jos se olisikin ollut ainoa. Nyt on siis jo pari yötä saatu nukuttua.

Nyt lähden katsomaan lasten huomisia vaatteita valmiiksi, samalla lämmitän glögiä kipeän kurkkuni lohduksi ja lämmöksi. Se on moro nyt.