Lauantaina suuntasi meidän perhe mummilla ja isovanhemmilla täydennettynä Helsinkiin. Minun Mazdaani mahtui koko 7 joukko ja näin päästiin aivan keskustaan asti.

 

Monia ihmettelyn aiheita oli matkalla, mutta kameraa en meinannut muistaa ottaa esiin ollenkaan. Malminrinne 1 B sitten Novitan uudessa myymälässä sen hoksasin.

Tässä tälläinen selkäkuva. Vilma on tainnut jo Rose mohair ostoksensa tehdä.

Myymälä oli kaunis ja viihtyisä. Myyjä oli kovasti ihastunut minun siniseen pellavatunikaani ja muutenkin tuntui oikein mukavalta olla liikkeessä.

Pussilankoja liikkeesä löytyi. Tässä mummo maksaa seiskaveikkaa. Eivätkös olleet ihania nuo liikkeen ostoskorit? Muutenkin liikkeen sisustus oli kiva. Nojatuolit, joissa virkatut ja neulotut päällyset jne.

 

Kauniisti olivat esillä myös uuden Novita-lehden mallineuleet. Alkoi tehdä mieli tuota pikku-puseroa.

Mummin kädessä on minun pikkuinen pussini, omansa lisäksi.

Ikkunatkin olivat kauniisti laitetut.

Kukapa näillä puikoilla neuloo?

Niin mitä siellä minun pussissani sitten oli. Pussilankaa... tarjouslankaa...

Softyt pääsivät mukaan, koska lupasin katsoa valkoista Softya työtoverilleni ja sitähän löytyi pussilankana. Sekoituspussi piti ostaa, että ei vaan valkoinen lopu kesken. Punaisesta tulee sitten jotain Vilmalle. Harmaa Softy on itseäni varten, kyllä siitä varmaan jotain tulee.

Puro batikista en ole mitään koskaan neulonut, mutta Vilma haluaa itselleen tästä väristä jotain, joten siksi sitä reilusti tytön puseron verran.

Vilma osti itselleen Rose mohairia punaista ja lilaa molempia yhden kerän verran ja punainen on jo puikoilla tullakseen kaulaliinaksi.

 

Muuta reissusta löytynyttä tärkeää oli Vilman farkut ja se että muistin Hobbypoint askarteluliikkeen olemassaolon. Hetken aikaa Hobbypointissa piipahdimme, ennen kun nälkä ohjasi askeleet Zetoriin.

 

Lauantain synttärilahjoistani ei ole kuvaa. Perhe oli hankkinut neulekirjan, jota olin toivonut. Se on ihana... Minun kirjani oli kuitenkin Suomalaisen kirjakaupan paperissa, eli siellä isäntä oli varmaan poikennut. Yhden lankakorin sain appivanhemmilta. Mitenhän he nyt sillain ?

 

Parasta synttäripäivässä oli kuitenkin se, että olimme omalla joukolla liikkeellä ja aivan ihmeissäni olin, kun naamakirjassa oli niin ihania onnitteluja niin paljon. Niillä kuulkaas jaksaa pitkään.


Kiitos myös täällä kaikista kommenteista ja Seppo, kiitos onnitteluista, perille ovat tulleet.

 

Vielä muistutus sukkasadosta, vielä ehtii ilmoittautua. Ohjeet löydät klikkaamalla tästä ja lisää infoa klikkaamalla Sukkasato nappia.

 

Vielä muistutan, että Ulla-neuleen ekstra numero on ilmestynyt. Ekstrasta löydät Ullan ja Taito-lehden yhteistyön tulokset neljät sukat. Kauniita kaikki, kerrassaan.

 

Maanantai terveisin seijap, joka on ottanut mustaa ja harmaata Akselia puikoille.