Helmikuun tervehdys Heimolasta, vielä ehdin tämän kuun aikana jotain saada blogattua. Tai pitäisikö nyt kuitenkin ajatella, että ei ehkä tämäkään bloggaus onnistu. Joitakin kertoja kun olen aloittanut bloggaamaan ei yhteistyö kuvien ja päivitysten välillä ole ollenkaan toiminut tai tallentamiset eivät ole onnistuneet ja koko homma on mennyt hukkaan. 

Tänään on ensimmäinen talvilomapäivä, talvilomaa on myös pääsiäiseksi työn alla olevasta musikaalista, joten on ihan outo olo, kun ei tarvitsekaan joka välissä lähteä treenaamaan kohtauksia. Lomasuunnitelmia ei ole, tänään piipahdimme isännän ja kuopuksen kanssa Ikeassa. Yläkerrassa kuopus kokoaa uutta yöpöytää itselleen, hankintoja tuli siis tehtyä.

Puikoilla ja koukuilla on ollut kaikenlaisia juttuja. Jotain on tullut valmiiksi ja jotain olen purkanut takakappaleen valmituttua, ja ottanutkin käyttöön suunnitelman B. Koitan nyt loman aikana saada kaikki valmistuneet blogattua ja sitten saadaan lankalaihiskin ajantasalle. Myös yksi huovutuskurssi on ollut ja sen tuotokset odottavat vielä jatkokäsittelyä, mutta saattaisinpa nuo valmiit aihiot jossain vaiheessa teille esitellä.

Vinkkelivirkkaus, jolla saattaa olla joku muukin nimi, on tekniikka, jota opetin syksyllä, Hämeenlinnan Naisten Pankin porukalle. Silloin jokainen virkkasi itselleen tiskirätin bambulangasta, jonka Tervakosken Coconut oli lahjoittanut. Minä otin koukulle viime vuoden hiihtolomalta Berliinistä ostetun bling bling langan ja virkkasin siitä huivin.

Untitled

Alakulmasta aloitettu huivi valmistui nopeasti. Lanka oli tuollaista liukuvärjättyä ja joukkoon laitoin myös raidoiksi alpakkalankaa, josta huivi sai vähän lämpöä ja pehmeyttä. 

Untitled

Huivin reunaan virkkasin nirkon, jotta se näyttää huolitellulta. Mielestäni huivista tuli kiva ja uskon, että se löytää omistajansa, jossain vaiheessa. Tällä hetkellä se on lahjalaatikossa jemmassa.

Untitled

Vinkkelivirkattu huivi

Malli: oma

Lanka: Rico Creative Reflection

Menekki: 120 g

Koukku: 4,5 mm

Ehkä se kertoo minun tämän hetken kotona olemisistani, että Orvokki seuraa ja tarkkailee minun tekemisiäni ja menemisiäni entistä enemmän. Luotan kuitenkin, että pääsiäisen jälkeen kun Simon Kyreneläis musikaali on esitetty on minulla jälleen kotiaikaakin.

Untitled

Eräänä päivänä hätkähdin siihen, että Orvokki oli jäänyt portaiden puolivälin tasanteelle, jotta kuulee sen mitä lapset tekevät, mutta huomaa myös sen kun minä lähden ovesta ulos.

Tämän valmistuneen huivin myötä saan kirjata lankalaikikseen - 335 grammaa. luulenpa, että ollaan jo yli puolen kilon muutenkin, mutta en kirjaa laihiksia tänne ennen kun olen saanut valmistuneet blogattua, niin pysyn kuitenkin jotenkin selvillä missä mennään laihiksessa.

Maanantai iltapäivän terveisin seijap