Lasten kummeilla on huhtikuussa merkkipäiviä. Eilen keksin, että meillähän on kotona skanneri ja tänään kiiruhdin ihmekauppaan. Lapset saivat tehtäväkseen piirtää kummeilleen kassiin sopivat kuvat.
Näistä ei liene vaikea arvata kumpi on Vilman ja kumpi Oskarin tekemä. Oskarilla on Markku-kummin kanssa ihan omia ufo-juttuja ja siksi en minäkään osannut lukea tuota ihan selvää kieltä, TERVE MAAN ASUKAS eli EVRET NAAM SAKUSA.
Kun kangastussit löytyvät jemma nimisestä paikasta, niin kasseihin tulee vielä vähän jotain tekstiä.
Siirtokuvapaperin ostamiselle oli omakin tarve. SatuH muinoin teki itselleen pakkoneuloosi juttuja. Kuvan tekijän luvalla muokkasin oman tekstini neloosiksi. Sen verran voin kertoa, että tämän merkkinen paperi (HSK Office Products) oli minulle uusi tuttavuus, eikä kuva onnistunut fuksian punaiseen t-paitaan. Ainakin minun silmääni se kiiltelee liikaa, no tulipa hyvä lenkkipaita. Kassiin uskon tuon kuvan ja tekstin onnistuvan ihan hyvin. Saas nähdä.
Kirpputorilla poikkesin, kun ohi kuljin. Mieli mohairlankaani, jota ei ole aikoihin enää valmistettu. Muistelen, että joku muukin tykkää tästä langasta ja katsokaa mitkä värit, kahta eri turkoosia. Toista on 250 g ja toista 350 g. Muutama Käsityölehtikin tuli mukaan.
Niin, ja minä sitten olen lähdössä lauantaiksi Neulomolaisten kanssa Tallinnaan... Sitä vaan että tarvitsenkohan sitä lankaa lisää? No kyllä muutamat huivilangat on ainakin ostettava. Eikä siinä ole ollenkaan tärkeintä se ostaminen vaan se seura mitä on luvassa.
Lisää reissua on tulossa kun lähdemme perheen kanssa sunnuntaina sille "hiihtolomamatkalle" Tukholmaan. Maantaina sitten kierrämme Tukholmaa lasten ja isännän ehdoilla.
Kommentit