Tälle valmistuneelle ufolle oli tullut purkutuomiokin jo useaan kertaan, mutta valmis siitä tuli. Syynä se, että tykkäsin niin paljon...

Pusero on aloitettu kun Vilma oli kolme vuotias. Muistan neuloneeni sitä Kanta-Hämeen keskussairaalassa kun Vilma oli tähystyksessä ja kuinka lasten kirusgikin sitä ihaili.

Ensimmäinen Plääh tuli kun tajusin, että lapseni hukkuu siihen kaksi vuotiaan kokoon jota neuloin. Tiheydet ja kaikki olivat ok, mutta kun tuo tyttö oli niin pieni ja hentoinen. Aina tasaisin väliajoin olen tuon neuleen kaivanut esiin ja vaivihkaa mittaillut sitä käytössä olevien vaatteiden kanssa.

Edelleen leveys ohjeen kaksi vuotiaan silmukkamäärillä, mutta pituutta on tuplamäärä.

Malli: Sandnes, mandarin petit 0404, pienin muutoksin

Lanka: mandarin petit

Lankaa jouduin ostamaan lisää, kun noko kasvoi neuloessa, en ole punninnut neuletta.

Puikot: 3

Uutta minulle oli se, että käytin hiha-aukoissa steeking menetelmää, suomeksi siis neuleen leikkaamista. Kovasti jännitti tuo puuvillalanka, kun se luistaa kovin helposti, mutta mielestäni onnistuin hyvin. Seuraavalla kerralla en teekään niin kuin ohjeessa sanotaan vaan otan heti alusta käyttöön Ullaneuleen mainion ohjeen.

 

Onni Manninen on karitsa joka antaa tosiaan rapsuttaa ja tulee ihan viereen.

Tässä minulle haastetta, ennen illan makkaran paistoa. Isäntä sai eilen Vikingin korjattua. Tämä on pelto, jolle ei lampaita päästetä. Minullakin on urakka, etten vahingossa leikkaa pensasmustikkaa, tyrniä tai Siperian karhunvatukkaa samalla.

 

Nyt leikkaamaan, heippa.