Kaksi päivää huovutusta Helena open johdolla, porukka ei ollut ennestään kovinkaan tuttua, me kaksi kylän useammasta Seijasta olimme olleet aiemmin samoilla huovutuksilla.

Eilen lähdin liikkeelle merinovilla levystä, joka oli jäänyt yli aiemmista huovutuksista. Piirsin A4:lle mahtuvan käden kuvan ja leikkasin siitä kaavan, jonka mukaan leikkasin huovutettavat lapaset. Oikeaoppisesti lapaset olisi ommeltu kasaan ompelulangalla, mutta kun ei sitä ollut mukana, niin ompelin lapaset kasaan hahtuvalangalla.

Muovikaavan piirsin sen kokoiseksi kun lapasen olisi tarkoitus valmiina olla.

Päälle huopuvaa ja kiinnitartttuvaa lankaa koristeeksi ja aivan ohut kerros valkoista villaa, sitten vettä ja Marseille saippuaa ja huovuttamaan.

Seuraavassa kuvassa on lapanen kotona kuvattuna kädessäni.

Varren voi pitää suorana tai sen voi taittaa. Nämä ovat kivan ohuet ja tuntuvat käteen sopivilta ja pehmeiltä. Väri on luonnonvalkoinen ja sinisen turkoosi on tuo kuvio kiehkura.

Huovutusvilla levyn olen ostanut joskus vuosia sitten Tampereen messuilta Wennströmin osastolta.

Tälle päivälle minulla ei ollut mitään ajatusta mitä huovuttaisin. Matkassa minulla oli kaikki niin sanotusti epäonnistuneet huovutukset. Muunmuassa yksi vapaalankahuovutus juttu, johon en ollut tyytyväinen.

Vuosia sitten Jämsän huopatehtaalta ostettua villaa ja vapaalankahuovutukset päälle ja sitten huovutusta ja vanutusta.

Lopputulos kotona pesuhuoneen lattialla kuivumussa. Josko saisin valoisaan aikaan kuvattua sekä tämän penkinlämmittimen ja nuo lapasetkin, niin että värit näkyisivät oikein.

Minä en ole ollenkaan neulahuovuttaja. En tykkää tehdä pikkutarkaa neulan kanssa ahertamista. Päätin kuitenkin, että vanhoja villanyttyjä pitää saada vähemmäksi ja kun kerran löytyi Orvokin väriset villat, niin Orvokkia sitten neulasin reilun kaksi tuntia.

Kotona piti vielä jatkaa ja Vilmankin sain avukseni. Nyt on Orvokin toinen puoli valmiina. Tai ainakin lähes valmiina. Mutta totuus on, että ei tullut minusta vieläkään neulahuovutuksen ystävää.

Kiva oli taas kuitenkin joukossa huovuttaa. Vähän tuli sellainen pelko, että kun menemme maaliskuussa Raasikuun villatehtaalle niin saattaa villaakin ajautua mukaan kotiinpäin. Saas nähdä.

Oikein rauhaisaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille.