Ruis-puolukkapuurot on syöty. Isäntä lukee lapsille Narniaa. Minun piti tulla kertomaan teille miten kävi puuron paistossa.


Piipahdin ulkona hakemassa omenoita. Olin laittanut puuron padassa uuniin ja kun tulin sisälle kamala käry koko alakerrassa. Ihmettelin että eivät palohälyttimet olleet pärähtäneet päälle. Uunistahan se käry tuli. Mutta ei puurossa ollut mitään vikaa. Olin muistanut laittaa veden ja eihän se ollut kauaakaan ollut uunissa. Mietin sekunnin mitä olen sinne uuniin kaatanut isännän synttäri herkkuja laittaessani, mutta en keksinyt mitään. Liesituuletin täysille ja pikainen toive ylöspäin, että ei kaikki palohälyttimet pärähtäisi päälle kun avaan uuninluukun.

Avasin luukun ja nostin puuropadan pois. Jotain kiilteli uunin pohjalla. Ihan uskomaton juttu. Siellä oli entinen vihannesveitsi. Entinen siis siksi, että varsi oli sulanut uunin pohjalle käryttämään. Kukaan ei ymmärtänyt miten se veitsi sinne oli joutunut. Uuni on nyt pesty ja käryt on suurin piirtein saatu pois huushollista. Omenasoseen tuoksu onneksi peitti sen kamalan hajun. Kiitollinen olen, että mitään kamalaa ei päässyt tapahtumaan. Puurokin oli onneksi Hot-Potissa, joten sain sen hellalle hautumaan. Ja se syötiin hyvällä mielihalulla.



Sopu on päässyt käyttöön ensimmäisen kerran tänä syksynä. Vilman suurta herkkua ovat kuivatut omenat. Minäkin tykkään säilöä kuivaamalla, kun mahtuvat paljon pienempään tilaan. Kuivauspiste on laitettu Vilman leikkimökkiin.





Tästä tulee omenasosetta. Mehu-Liisassa höyrytän omenat, sitten teen sauvasekoittimella soseeksi ja laitan pakkaseen. Litran verran sain omppumehua sivutuotteena.

Puolukat ovat pakkasessa. Omenasoseet jäähtymässä. Nyt istun vähäksi aikaa neulomaan.