Tänään olen pitänyt vapaapäivää eilisestä työpäivästä. En ole vielä käsitöihin ehtinyt kajota. Nyt olisi kyllä asioita, joita pitäisi saada valmiiksi, sillä monta asiaa polttelee mielessä. Haluaisin päästä tekemään...

Eilen minulla oli Noro-tunikani töissä päällä, yksi työkaveri havittelee tyttärelleen samanlaista ja tulipa eräs seurakuntalainen kysymään neuloisinko hänelle. Työtoverille lupasin tunikaa lainaan, niin tytär voi sovittaa ja äitinsä sitten neuloo. Seurakuntalaiselle en luvannut neuloa, ihan kivahan tuota olisi tehdä, mutta nyt en ota mitään käsityötäkään, josta teen itselleni pakon. Omilla töillä kun ei ole niin väliä koska valmistuu.

Tänään olen käynyt hiihtämässä koneladulla.

 

Hanskat pitää ottaa pois jotta voi kuvata tätä kaunista talvea.

Mieli olisi tehnyt hiihtää pidemmällekin, mutta yksin en oikein uskalla, kun en ole ihan varma kunnostani. Olen sopinut työterveys fysioterapeutin kanssa, että tehdään minulle nyt sairastamisen jälkeen henkilökohtainen kuntosuunnitelma. Joinain päivinä jaksan hyvin ja joinain päivinä tuntuu, että kaikki mustenee silmissä.

Naapuriin jo näkyy.

Maa hohtaa lumivaipassansa,
on Luoja itse luonut hangen, jään.
Maa Herran on myös roudassansa
ja lepää talven hänen kädessään.
On ankara ja pitkä talviyö,
vaan läpi senkin jatkuu Luojan työ.

Ihanhan tässä virren sanat tulevat mieleen. Nämä on kirjoittanut Niilo Rauhala.

Meidän lammasaitaukseen on nöyrtynyt Kataja. Kyllä lumella on voimaa.

Konelatu vaihtuu lihasvoimalla tehtyyn.

Postia saa lähteä hakemaan portiksi kaartuvien puiden alitse.

Keskipäivän sinistä hetkeä ja sinistä taivasta. Nämä hetket kun saisi talteen.

Oikeasti lunta ei ole paljoa, mutta onneksi sen verran, että päästään hiihtämään. Kohta lähdemme kirjastoautolle, sinne mennään kävellen tai potkukelkalla.

Tänään koitan saada kilpailulapaset tiettyyn vaiheeseen, myös yksi lehtijuttu, jota hiihtäessä jäsentelin, pitäisi saada naputeltua, ja vähän huomiseen palaveriinkin pitäisi toimenkuva-asioita katsoa. Siinähän se vapaapäivä on mennytkin.

 

Ai, niin leivoinhan minä vähän sämpylöitä ja opettelin  google readerin käyttöä, kun tuo blogilista tuntuu käyvän niin hitaalla. Sitä olen myös kuullostellut, että jotkut neulojat ovat löytäneet Novitan uutuuslankoja lähiliikkeistään. Ainakin Flip floppia, Kukkaketoa, Puro batikia ja Tico ticoa on vilahdellut Neulomossa. Meidän lähiliikkeessä ei mielestäni vielä ollut ja nyt on kyllä sellainen tuntu, että ei oikein myskään innosta nuo langat. Saas nähdä sitten kun näkee ne oikeasti.

Keskiviikkona sitten taas neulotaan Poikkeuksessa, onkin ollut jo tosi pitkä väli. Siis klo 18-20 Janakkalan pääkirjastolla sijaitsevassa Kahvila-Poikkeuksessa Poikkeusneulojat. Tervetuloa!

Oikein hyvää alkanutta viikkoa teille kaikille.