mm oli huomannut kotimaa24 sivulla aprillipäivän jälkeen minun sanomisiani.  Paljoa, en täällä työasioita kirjoittele, mutta aina silloin tällöin. Muistisairaathan tulevat arjen työssä minulla tosi lähelle ja on täytynyt opetella ja opiskella asioita, joita täytyy tietää, kun heidän kanssaan tehdään työtä.

Suomen Ev. lut. kirkon sivuilla on haastateltu minua ja sairaalateologi Tuija Kivikoskea, joka on tutkinut muistisairaan hengellisiä tarpeita. Siitähän tuo Kotimaa24 juttukin on tiivistelmä.

Muistisairaudethan eivät ole enää tänä päivänä vain vanhusten asia. Muistisairaita löytyy jo työikäisissäkin. Vanhustyön diakonissana vaan aina niin helposti vanhuksista puhelen. Heitä kun arjessa enemmän kohtaan. Kotikäynti ja myös laitoskäynneillä omaiset ovat korvaamattomassa asemassa, sillä aina helpompaa on elämää jakaa, kun teitää jotain ihmisen elämänhistoriasta.

Paljon näihin kohtaamisiin olen saanut TunteVa-koulutuksista. Toivottavasti olen oppinut kuulemaan muistisairasta, ottamaan hänen tunteitaan todesta ja antamaan vahvistusta ja tukea hänen olemassaololleen.

Muistisairaathan olivat myös aiheena minun ja opiskelukaverini opinnäytetyössä, Alttarin äärellä. Alttari, hartaus, muisti ja rytmi. Kirkkovuoden hartauksia muistisairaille.

Tämä kuva on viime kesältä, olimme rippikoululaisten kanssa vanhusten luona, aloitimme yhteisellä ulkoilulla, sitten nuoret pitivät jumalanpalvelushetken koko hoivayksikön väelle ja sitten vielä kirkkokahvittelimme yhdessä porukalla. Näitä kohtaamisia olemme vanhustyöntiiminä haluneet olla tekemässä ja tulevana kesänä taas jatkamme.

Itse tässä hiljan mietin, josko pitäisi tehdä hoitotahto, jotta se olisi sitten tehtynä, jos jotain tapahtuu. Kaavakkeessa olevaan, Lisäksi tahdon kohtaan, kirjoittaisin ainakin, että minulla pitää olla yöksi villasukat jalassa, muutenhan alkaa suonta vetämään jalasta. Kyllä minä myös haluaisin kuulla jumalanpalvelukset sunnuntaisin, jos en sinne itse pääsisi.  Mitäs vielä muuta... Jos olisi joku ruoka, josta en todellakaan tykkää, niin kyllä senkin tuohon kirjoittaisin. Niin ja kyllä minä haluaisin, että minulle puettaisiin vaatteet päälle ja autettaisiin vuoteesta ylös ja tukkakin kammattaisiin, jos en siihen itse pystyisi.

Mitä sinä haluaisit?

Viime kesältä tämäkin kuva. Teimme eläkeikäisten leiripäivässä jokainen oman alttarin. Tämän tekijä oli jo lähellä 90 vuotta oleva nainen. Siinä meille muistutus tähänkin päivään.

Muoks: Nyt illalla löysin mielenkiintoisen artikkelin, joka liittyy Hollannin Hogeweikin kylän muistisairaiden elämään. Voi kunpa meilläkin joskus päästäisiin kaikkialla tälläiseen hoitoon. Paljon jo on  hyviä paikkoja.