Piti jo aiemmin kuvailla ja kirjoitella, mutta aina ei käy niin kuin suunnitellaan. Meillä on Vilmalla ollut oksennustauti. Tiistaina oksensi, eilen ei. Tänään oli koulussa ja taas illalla oksensi. Nyt on huomiset aisiat laitettu siihen malliin, että voin jäädä Vilman kanssa kotiin. Toivottavasti menisi ohi, että ei tarvitsisi pidempään kärsiä. Vilmalle ottaa oksentaminen tosi koville.

 

Tästä vanhasta vaaleasta hajalle hiutuneesta silkkiliinasta alkoi lauantain huovutukseni. Reiät eivät näy näissä kuvissa, mutta niitä oli paljon. Jonkin verran sitten venyttelinkin pintaa, että villa helpommin kuituihin pureutuisi.

 

Helena ope oli tilannut minulle sinistä ja keltaista merinovillaa, vihreät ovat Novitan Hahtuvaista. Villat sommittelin ponchoksi muuntautuvan huivin päälle ja sitten valoverho päälle.

Tästä se sitten alkaa

Vettä ja saippuaa ja paljon hankausta...

Eikä se vaan meinannut huopua monen tunnin yrityksestä huolimatta. Oli siis niin tiivistä tuo silkki.

Kotona kuivatin ponchon ja eilen jatkoin työstämistä. Laitoin kaikki loputkin siniset villat kankaalle. Kangas verkkojen välissä lakanan kanssa rullalle ja rulla kiinni kumilenkeillä, vielä sukkahousuihin sisään ja sitten pyykkikoneeseen 40 ° hienopesua.

 

Tässä on tulos. Saisi olla ehkä vähän isompi, mutta toisaalta kesällä tämän kokoinen saattaa olla kovatikin käytännöllinen.

Tässä tälläinen ei niin hyvä päällä kuva, mutta vähän näkee kokoakin. Tämän tekeminen oli mielenkiintoista. Mietin pitäisikö väärän väriset silkkisifonki huivit kaivella kaapista ja hyvödyntää villahuiveiksi.

 

Tänään kävin huutokauppakamarilla ja näin siellä Kiikkalaisen rukin, lyhtyineen kaikkineen. Näytti hyvältä. Jätin kuitenkin sinne. Nyt mietityttää pitäisikö hakea. No ei nyt ainakaan huomenna kun olen sairaan tytön kanssa kotona. Lankaa kotiutui huutokauppakamarilta, mutta siitä lisää huomenna. Nyt lopetan, jotta pikkupotilas saa rauhan tässä huoneessa.