Tapasin tänään kaupungilla neulovan ystäväni TiinaP:n ja eskariopeni. Minulla oli päälläni pinaattitunikani ja eskariope ihastui siihen. Kahvilassa ideoimme, että neulon hänelle mustan tunikan, mutta kun menimme käymään Wetterhoffilla väri vaihtui kokonaan.

Kai tekin näette tässä pinaattitunikan, jota tulee käyttämään minun eskariopeni? Ope joka on ollut myös esikoiseni eskariope, ennen kuopuksen eskaria, hän sitten jo ehtikin jäädä eläkkeelle. Tällä kertaa, ei mustaa, ei valkoista eikä vaaleanpunaista, vaan turkoosia ja sinistä.

Sormet syyhyävät päästä aloittamaan, mutta ensin ne 50 v lahjat. Olisiko sittenkin pitänyt tehdä jotain muuta kun kirjoneulesukat? No tuolla tunikalla ei ole kiire, mutta kun tuo lanka on niin ihanaa...

Keskiviikkoillan terveisin.