Tänään oli Vanajavedenopiston huovutuskurssin viimeinen jakso. Kovasti mietin mitä kurssilla tekisin, ja vasta perillä päädyin tekemään hattua. Opettaja oli sitä mieltä, että kun osaan hatun tehdä, osaan kyllä tehdä vauvan huopatossukatkin. Itse luulen, että tossukat syntyvät kotona varmemmin kun hattu, ja olihan nyt mahdollista käyttää opettajan hattutukkia apuna.

 

Tästä taas lähdettiin liikkelle. 5 ristikkäistä kerrosta Lahtisenvahavalimon villaa. Koska, en etukäteen osannut päättää mitä teen oli tyydyttävä niihin väreihin joita opettaja oli hakenut valmiiksi. Niissäkin oli ihan liikaa valinnanvaraa Silmänisku.

Tässä on sitten jo toinenkin puoli saatu kaavan päälle, kohta päästään laittamaan kuvioita.

Roosaa ja petroolia, tässä vaiheessa jännittää.

Vieressä olevat hyttyverkot oliva ehdoton apu huovuttamisessa. Tässä on kädessä elastiset kumihanskat.

Ennen tätä kuvaa on hattua viskottu ja heitelty pöytää vasten, sen jälkeen sitten huuhdottu kylmällä-kuumalla-kylmällä. Tässä tukin päällä koputeltiin puu pulikalla, sitten piti vielä kutistaa pyykkilaudalla. Minulla kun on pieni pää. Sen jälkeen tehtiin yläosaan laskosta, kun pyöreät hatut eivät käy minun pyöreään naamaani.

Tämn jälkeen sitten sovitetaan markää hattua ja mallataan lierejä.

Taisi vähän vettä valua niskaan.

Mun mielestä tästä tuli hyvä. Tarkempaa villan menekkiä laitan sitten kun tuo hattu on kuivunut ja saan sen punnittua.

Nuo Lahtisenvahavalimon villat ovat virolaisia villoja. Minä  tykkäsin niistä. Meiltähän ei ole pitkäkään matka tuonne Puujaaseen. Toisaalta talviloman aikaan ajelemme Jämsän ohi ja siellähän noita huopatehtaita riittää. Kuitenkin ennen kun nyt suuremmin voin alkaa huovuttelemaan tarvitsen kunnon hyttysverkkoa, kun se jota käytin kankaan huovuttamiseen, ei kestänyt lainkaan sitä suurta hankausta.

 

Tässä kuvassa on vielä se edllisen lauantain  kurssin tuotos. Vähän tuolta vasemmalta paistaa päivä lävitse, mutta se ei jakkukankaassa haittaa, kun se ei ole oikeasti ollenkaan noin läpikuultava. Katsotaan koska tästä jakku valmistuu.

Kuvasin kurssilla muidenkin töitä. Laitan, ihan luvan kanssa, niistä sitten toisen päivityksen jossain vaihessa. Aivan ihania juttuja tekivät kaikki kurssilla olleet. Nuo kuvat joissa olen minä, ovat naapurin Seijan ottamia, en ole käyttänyt itselaukaisinta.

Kiitos kaikista ystävänpäivä tervehdyksistä. Itse en laittanut ollenkaan kortteja, enkä ole viestejäkään laittanut. Meni tämä päivä tuossa kurssilla ja lapsia leiriltä hakiessa. Nyt kuitenkin toivotan...

....oikein hyvää ystävänpäivän iltaa kaikille